Sytytyslanka sattui kastumaan ja lopulta hukkasin tulitikut.

Kun verstas on kotipihassa ja toimisto olohuoneessa, syntyy väkisinkin polku tuolle välille. Jostakin lapset ottavat mallinsa ja niinpä tuolla polulla on joskus otettu myös ensimmäisiä horjuvia askelia.
Lapset on hauskoja ja itselleni se tuo hauskuutta ja sisältöä muihin rutiineihin.
Nuorimmainen kulki viime kesän kuulosuojaimet päässä ja koetti tarttua niihin hommiin mitä minunkin oli nähnyt tekevän.
Eräänä päivänä tuo nuorimmainen avasi verstaan oven touhuissaan, haki kuulosuojaimet ja käveli työkalukaapille. Tuolta hän veti muinamiehinä hiomakoneen käsiinsä, tökkäsi töpselin seinään ja ryhtyi toimeen.
Se sujui aivan kuten sitä olisi tehty aina ennenkin.
Juoksin toimiston polkua hakemaan kameraa ja kun palasin, oltiin jo täydessä työntouhussa. Sain purkitettua ” apupoika ” pätkän, jonka lisäsin joskus jonnekin keskusteluun.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja video kai kertoo vielä enemmän?
Pieni videoesittely yrityksestä, voisi olla paikallaan, ajattelin. Mutta miten sen toteuttaa?
Pidin hetken taukoa.
Verstaalla lapset veistelivät iloisina voiveitsiä, rakentelivat palikoista torneja ja kun kerran käytiin tk:ssa noutamassa tikkejä, huomasin kuinka innokkaita lapset oikeasti ovat tekemään.

Tuosta syntyi ajatus...lapsityövoimasta.
Kovalevylle on tallentunut vuosien saatossa lasten touhuja sekä muuta kuva- ja videomateriaalia. Ajattelin että kirjoittamalla jonkinlaisen käsikirjoituksen saisin yhdistettyä erilaista materiaalia videoon.
Käsikirjoitus muotoutui lopulta kirjeen muotoon ja ajatuksena oli koettaa löytää ”ulkopuolinen ja hauska” näkökanta. Lisäilin sitten suruttomasti kaikenlaista muuta maailmalta, sekoittaen niiden alkuperäisen merkityksen ja liittämällä ne videoon. Kirje kertoo seikkailijan näkökulmasta suomalaisuuteen ja vie kulkijan työnpariin.

Mitä mieltä olit videosta ja ajatuksesta?
Kun kerroin ajatuksesta tutuilleni, sain aluksi kommenttia että sosiaalitätit tulevat pian noutamaan. Niin ei käynyt, eikä kukaan muukaan älähtänyt. Uskallanko siis seuraavaan projektiin jo astua hiukan vauhdikkaammalle linjalle?
Ajatuksena on jatkaa aloitettua polkua...

Jos et vielä ole kerennyt katsomaan videota, katso se tästä ja kommentoi:
Niin ja tietysti liityt Facebookiin tukemaan suomalaista lapsityövoimaa!

Räjäytetään maailma!

Maailmaa voi katsella kahteen suuntaan- eteen ja taakse.
Jokainen katsoo sitä omasta laatikostaan ja antaa sille merkityksensä. Tuo merkitys on hyvin suppea, vaikka tietoa olisi paljonkin. Kokemus ja tieto on aina rajallista mutta sitä voi kerätä menestyksekkäästi ja nauttia siitä.

Ajatus blogin kirjoittamisesta on aika-ajoin askarruttanut mieltä. Sille ei ehkä ole aikaa, ja toisaalta siitä kai siitä jonkun pitäisi jotain iloakin saada.

Mutta, Suomi kaipaa yrittäjyyttä. Mitä yrittäjyys sitten on? Itse hyppäsin yrittäjyyden tielle noin 5 vuotta sitten. Se on ollut haastavaa aikaa ja tuo 5 vuotta on myös opettanut paljon.
Viimeiset vuodet ovat ovat olleet välillä turhankin vaikeita, mutta nyt on aika unohtaa ne ja jatkaa siitä mihin 3 vuotta sitten jäin. Blogillani haluan kertoa yrittäjyydestä, innostaa siihen muita ja samalla tiedottaa itse yrityksestä ja tuotteista.
Oma yritys on hyvä vaihtoehto itsensä työllistämiseen. Samalla se on antoisaa puuhaa ja antaa vapauden rakentaa sellaista, mitä itse haluaa. Haluan kannustaa nuoria yrittäjyydestä haaveilevia sekä kertoa maaseudun hyvistä puolista yrittäjyyteen.
Itse olen 31 vuotias 5 lapsen isä ja pyöritän yritystäni kotoa käsin, entisessä idyllissä kansakoulussa Kurikan Jurvassa.

Kuten kerroin, elämä opettaa. Se opettaa ja siitä on otettava opiksi.
Maailma rakentuu tekemisellä ja ideoilla. Aikanaan, työskennellessäni toisen palveluksessa tuntui monesti että omalle luovuudelle oli vähän tilaa.
Hyppäsin yrittäjyyden tielle ja aloin rakentamaan maailman hienointa yritystä. Aivan kuten suurin osa muistakin yrittäjistä. Tuo polku on näyttänyt nousuja ja laskuja, mutta sitä elämä on ja siitä se rakentuu.
Uskallan olla ylpeä siitä ja tarjota asiakkaille sellaisia tuotteita mitä ei ole markkinoilla ennen ollut.
Hyvän yrityksen salaisuus on aina hyvä tuote tai palvelu ja ennenkaikkea asiakas.

Asiakas tavoitetaan markkinointiviestinnällä. Sillä kerrotaan sinulle mitä tuotteita tuotetaan ja samalla luodaan kuvaa yrityksestä ja sen filosofiasta.
Se on usein haastavinta kaikessa. Kuinka kertoa kaiken informaatiotulvan keskellä että ”Hei, meillä tehdään tällaista!”
Entä kuinka hinnoitella tuotteet?

Tästä kaikesta kerron tulevaisuudessa ja tänne blogiin on kaikki tervetulleita kommentoimaan.

Niin tuo otsikko, räjäytetään maailma. Se kertoo oikeastaan vasta blogin seuraavasta kirjoituksesta. Tulossa on jotakin uutta. Laitetaan peliin luovuus ja huumori ja kokeillaan rohkeasti hulluja ideoita. Olen rakentanut yrityskuvaa ja sen brändiä pikkuhiljaa. Yrityskuvaa on laadittu huolella ja se on kuin hyvä suklaa Fazerin sinisissä papereissa.
Nyt kokeilen uudenlaisia papereita ;)
Siitä siis myöhemmin.

Rattoisaa kesän odotusta!
http://www.ikkunankehys.fi/